keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Luukku 10. Vanhoja kuvia


Kymmenes päivä, eli 14 päivää jouluun! Miettikää, enää tämä viikko ja ensi viikko ja sitten alkaa joululoma! (Tai ainakin meillä :) ) Aika on taas mennyt hirmu nopeesti.

Tällä kertaa aiheena on vanhat kuvat, kuten joukon älypäät otsikosta näkivätkin. Minulta vanhoja kuvia löytyy vain 2012 vuodelta lähtien (siis kepparikuvia), joten tämän syvemmälle historiaan emme pääse sukeltamaan. (erittäin sarkastisesti: "voi harmi!")


Aloitetaan nyt tästä. Koko lauma pihakeinussa syksyllä 2012. Kovin montaa tuttua päätä ette varmaan näe, sillä kuvassa on myös siskojeni hevoset. En nyt enää muista tarkkaan, mitkä hevoset tuohon aikaan oli minun, mutta tällä hetkellä vain Pilvi on enää minulla. Takana näkyy myös silloinen tallissa majaillut keinuhevonen nimeltä Karkki.


Sain käsiini ensimmäisen kerran tekonahkaa (jotain maailman hirveintä) ja tein siitä suitset. Olin tällöin näistä tosi ylpeä, olihan ne kuitenkin ensimmäiset melko aidon näköiset suitset :D Nyt kun katsoo, niin en ehkä olisi enää ihan niin tyytyväinen.


Noniin, hienoa, kaksi ensimmäistä kuvaa ohi! Nyt kevennyksenä: älä koskaan ota pimeällä koirastasi kuvaa salamalla! :D Tälle naurettiin tuolloin, ja kunnolla :D Lasermonsteri-sheltti... :'D


Sitten jatkuu. Joku saattaa muistaa aivan blogin alkuajoilta Toffee-nimisen suokkiruunan. Nykyään taitaa olla jo kaapin pohjalla, mutta silloin oli yksi henoimpia tekemiäni. Keskipalahan tuolla oli aivan liian leveä ja suu liian pieni. Silmät liian alhaalla, ja korvat jotain sinne päin. Sieraimia ei ollut ollenkaan.


 Lisää Toffeeta. Toffee oli aluksi muistaakseni ravuri ja sittemmin kouluhevonen. Esteet siltä ei sujuneet, ei alkuunkaan, vaikka sitä tehdessäni olinkin ajatellut siitä etseratsua. Koskaan ei taidettu päästä 50cm korkeampaa.


Joulukuvia! Nyt ollaan joulussa 2012. Kuvassa on siskoni poni Lumi. Vaikkei Lumi koskaan ole ollut minun hevoseni, laitoin sen nyt tähän, sillä mielestäni tämä oli silloin yksi onnistuneimpia joulukuviani. Myöhemmin halusin kovastikin Lumia itselleni, mutta en sitten koskaan saanut.


 Ensimmäinen ponini Tuuli. Tuulin tein aikoinaan koulussa ensimmäisellä luokalla käsityötunnilla. Myöhemmin sitä korjailtiin ties miten. Nykyään tämäkin kaapissa. Tuulin tietoja en kullä enää muista, paitsi, että se oli tamma.


Jos joku on joskus sanonut, että keppihevosella ei ole ilmeitä, niin saa nyt syödä sanansa. Pilvi-höseltäjä vauhdissa!


Ensimmäinen kangashevoseni Tähti. Mukava yleisratsu, ja varma joka tilanteessa. Nykyisin kaapissa. Tähden tein yhdessä äitini kanssa ja sen tekemiseen meni yhteensä melkein vuosi. Laikut silmien alla on entiset silmät, jotka vaihdoin myöhemmin. En saanut niitä irti, joten peitin ne ja laitoin tilalle uudet.


 Tähden kokonimi oli Pohjantähti ja se oli tamma. Rotua en muista, mutta se taisi pariinkin otteeseen vaihtua.


Lumin kokonimi taas oli Lumienkeli ja sekin oli tamma. Rotu oli alunperin shetlanninponi, myöhemmin shettis + issikka risteytys, jonka jälkeen issikka. Lumi majailee edelleen Kuusikujan tallilla ja on Mesin omistuksessa. Mm. Rjóman emä.


  Jouluinen ryhmäkuva, edelleen vuotta 2012. Meillä oli muuten silloin hassu tapa, eli jos haluttiin ottaa kuvia, niin raahattiin aina koko sakki ulos ja kaikista varmaan viisi vamanlaista kuvaa :D Järkevää, eikö? Möyhemmin vasta alettiin tehdä niin, että vain muutamasta hepasta kerralla kuvia, eikä kaikista kuvista samanlaisia.


Huri, kokonimeltään Hurricane, on edelleenkin tallissa vaikka onkin siirtynyt Mesille. Blogin alkuaikoina Huri oli vielä minun, eli siitä voi löytyä vielä tämän blogin syövereistä jotain tietoa. Huri on hyvin pieni ja rodultaan se amerikanshettis. Huri on ori, ja hyvin luonteikas sellainen.


Hieman uudistettu Tuuli meidän hienossa lumilinnassa. Silloin oli vielä talvisin lunta... Toisin kuin nykyään, nämä surkeat lumikikenot sulaa jo seuraavana päivänä pois.


 Noniin, onnittelut, jos pääsit tänne asti! Tässä vielä tämän blogin ensimmäinen (ja aika kauhea) banneri. Jos nyt jotakuta vielä kiinnostaa (epäilen, että ei), niin tämän blogin syövereistä löytyy jatkoa kera kunnon selitysten.

Taisi olla vähän tylsä postaus? No, ensi kerralla ehkä jotain jännempää :) Kuvia oli kyllä hauska selata, mutta kirjoittaminen alkoi jo vähän kyllästyttää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti